Skip to main content

Maanpuolustus, sukupuoli ja tasa-arvo

Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) järjestämässä Maanpuolustus, sukupuoli ja tasa-arvo -seminaarissa käytiin torstaina 5.9.2013 vilkasta keskustelua. On suorastaan mahdollista, että vastaavantasoista pohdiskelua maanpuolustuksesta, asevelvollisuudesta ja sen vaikutuksesta miehiin ei tässä maassa ole käyty sitten 1920-luvun, jolloin eduskunnassa pohdittiin nykyistä asevelvollisuuslakia. Korkea aika, siis.

Jo vajaa sata vuotta sitten oltiin pitkälti samaa mieltä siitä, että armeija muuttaa miestä - mutta ei siitä, miten. Monet olivat kuitenkin huolissaan siitä, miten heidän lapsilleen käy, jos joutuvat armeijaan. Parikymppinen mies on herkässä iässä ja kasarmielämä on rappeuttavaa, ajateltiin silloin. Eduskunta ei kuitenkaan päätynyt ihailemaan sotilaallista mieheyttä kun kaaderiarmeijasta päätettiin vaan näki asian "valitettavana välttämättömyytenä". Onko miesten pakollinen asepalvelus vieläkin sitä, vai onko se aikansa elänyttä?

Seminaarissa maanpuolustusta ja miesten roolia analysoitiin monesta näkökulmasta. Pohdittiin kuka uhkaa ketä, kuka turvaa ketä ja missä ovat naiset ja miehet. Oma puheenvuoro oli myös varattu keskusteluun asevelvollisuudesta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen näkökulmasta.

Päivän todennäköisesti konservatiivisimman puheenvuoron piti Jussi Niinistö. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja puolusti nykyistä asevelvollisuutta kovin sanoin - todeten muun muassa, että asevelvollisuus on tasa-arvoinen ("jokaisesta miehestä voi tulla kenraali"), sen lisäävän yhteiskunnan koheesioita (termi, jota edellinen puhuja sattumoisin oli avannut sanoin "joukossa tyhmyys tiivistyy") ja, että kansalaisilla pitää olla myös velvollisuuksia (naisetko eivät ole kansalaisia?). Yleisökysymykseen miksi velvollisuus kohdistuu vain miehiin Niinistö vastasi ensin retorisesti ("Miksi ei?"), sitten naisia alentavasti ("Maanpuolustus on kunniakysymys") ja kolmatta kertaa kysyttäessä kustannuspaineisiin vedoten ("Emme tarvitse naisia"). Lopuksi hän totesi, että laittaa "viimeiseen saakka kapuloita rattaisiin" - ja poistui paikalta.

Huomattavasti modernimman ja keskustelevamman puheenvuoron piti Kari Uotila, joka kritisoi voimakkaasti vain miehille pakollista asevelvollisuutta. Paitsi, että nykyinen järjestelmä on epätasa-arvoinen se antaa käytännössä vain 1/3 väestöä oikeuden ja mahdollisuuden osallistua maan turvallisuuden vahvistamiseen, jättäen 2/3 ulkopuolelle. Uotila avaa näkökulmiaan myös samana päivänä ilmestyneessä tiedotteessaan.


Kari Uotila totesi, että nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä on epätasa-arvoinen eikä vastaa nykyisiin, laajiin turvallisuusuhkiin.

Mielenkiintoisia näkökulmia esitti myös Antti Kaikkonen, joka heti puheensa alussa muisti peräänkuuluttaa, että asioista on voitava keskustella. Kaikkonen ihmetteli, että jos asepalvelus on miehille luonnollista niin miksi miehiä pitää siihen vankilan uhalla pakottaa? Lisäksi hän toivoi nykyisten asepalveluksen ja siviilipalveluksen rinnalle erikoisia ympäristöjoukkoja, ympäristöön liittyviä uhkakuvia torjumaan.

Kansalaisaloitteesta asevelvollisuuden lakkauttamiseksi oli puhumassa Arno Kotro. Puheessaan Kotro painotti, että kansalaisaloite ei suinkaan ole lakkauttamassa armeijaa vaan haluaa ainoastaan poistaa miehiin kohdistuvan, epätasa-arvoisen velvoitteen. Kansalaisaloite ei myöskään ole rajaamassa vaihtoehtoja rakentaa moderni, uskottava ja taloudellinen maanpuolustus vaan jättää nimenomaan pelikentän auki, ja vaihtoehtoisten mallien rakentamisen asiantuntijoille.


Arno Kotro peräänkuulutti järkevää, kiihkotonta analyysia uhkakuvista.

Kotron tarkempia perusteluja voi lukea myös hänen blogistaan. Lisää ajatuksia maanpuolustuksen uudistamiseksi löytyy kansalaisaloitteen kotisivuilta.

Profeministimiehet on järjestönä mukana tukemassa kansalaisaloitetta asevelvollisuuden lakkauttamiseksi.

Kysely: 
Nykyinen asevelvollisuusjärjestelmä on epätasa-arvoinen ja vanhentunut. Miten puolustusvoimia tulisi uudistaa?