Skip to main content

Naiset, johtaminen ja kiintiöt

YLE kirjoittaa Suomen suurituloisista. Ei liene yllätys, että suurituloisten joukosta puuttuvat taas lähes kokonaan naiset. Eniteen tienaava nainen löytyy kohdasta 58 ja sadan eniten tienaavan joukossa on vain kaksi naista. Lehtien keskustelupalstoja selaamalla löytää nopeasti ne yleiset syyt naisten vähyyteen: huippuvirkoihin ei ole tarpeeksi päteviä naisia ja vaikka olisikin niin naiset eivät ole tarpeeksi kunnianhimoisia pyrkiäkseen niihin. Eli naisten oma vika. Näinköhän? Vertaillaanpaa tilannetta Norjan kanssa.

Hufvudstadsbladet kirjoittaa miten Norjassa vuosikaudet yritettiin saada enemmän naisia johtotehtäviin. Prosessi oli aluksi vapaaehtoinen mutta tuotti laihaa tulosta. Vuonna 2002 Norjan hallituksesta kantautui ääniä jotka vaativat pörssiyhtiöiden johtotehtäviin 40% sukupuolikiintiöt. Mikäli yhtiöt eivät saavuttaisi tavoitetta kolmen vuoden sisällä kiintiöistä tehtäisiin lakisääteiset. Silloisista 611:stä pörssiyhtiöstä jopa 470:llä ei ollut yhtään naista johtotehtävissä.

Yrityksistä huolimatta vuonna 2006 ainoastaan neljäsosa pörssiyhtiöistä oli saavuttanut 40% kiintiötavoitteen. Tässä vaiheessa hallitus päätti, että kiintiöstä tehdään laki. Hallitus ennakoi laajaa eripuraa ja vastahakoisuutta mutta määräaikaan mennessä kuitenkin vain kourallinen yhtiöistä oli tehtävässään epäonnistunut.

Norjan laki sukupuolikiintöstä ei ollut mikään läpihuutojuttu vaan sitä edelsi vuosien kiivas väittely ja vastustaminen. Huippujohtajat esimerkisi väittivät, että kokeneita naisia ei johtotehtäviin löydy, etenkin öljy-, kaasu-, ja tekniikkasektoreilta. Vastauksena tähän Marit Hoel (Centre for Corporate Diversity perustaja) kutsui koollee lehdistötilaisuden jossa hän ei lausunut sanaakaan mutta esitti sadan kokeneen naisen valokuvat lyhyen ansioluettelon kera. Näin näytettiin, että johtotehtäviin kyllä löytyy paljon kokeneita naisia mutta ongelma on se, ettei heitä tahdota nähdä. Miehillä on omat verkostonsa.

Tutkimuslaitos Catalyst on julkaissut listan esteistä joihin naiset ylenemistavoitteissaan usein törmääväät. Listan kärjestä löytyy naisten kokemuksen puute johtamisesta, naisten syrjäyttäminen epävirallisista verkostoista, naisten johtamiskykyihin liittyvät stereotypiat, naisjohtajien roolimallien puute, miehisen johdon suoranaiset epäonnistumiset, naisten perhevelvoitteet sekä yritysten naivistinen johtamispolitiikka.

Norjan prosessissa muuten mielenkiintoista on se, että kiintiötä ei perusteltu niinkään sukupuolisen tasa-arvon vaan taloudellisen hyötyajattelun nimissä. Argumentoitiin, että monimuotoisuus on rikkautta ja, että Norjan valtiolla ei ole varaa sivuuttaa naisten voimavaroja. Tasa-arvoisessa Suomessa tähän näköjään on varaa.

Lisää tietoa ja analyysiä Norjan mallista löytyy englanniksi The Guardian -lehden artikkelista.

Kysely: 
Tulisiko Suomessa ottaa käyttöön vastaavanlaiset kiintiöt kuin Norjassa?