Skip to main content

Perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistus

Profeministimiehet ry, Helsinki
Tiedote 14.09.2009
Julkaisuvapaa heti

PROFEMINISTIMIEHET EHDOTTAA PERHEVAPAAJÄRJESTELMÄN KOKONAISUUDISTUSTA

Nykyinen perhevapaajärjestelmä sisältää äitiys-, isyys- vanhempain- ja hoitovapaat, ja on kokonaisuutena niin vaikeasti hahmoteltava, että se haittaa aktiivisen isyyden ja jaetun vanhemmuuden toteutumista. Moni mies kokee järjestelmän niin monimutkaiseksi, että jättää perehtymättä oikeuksiinsa. Nykyisin yleensä äidit hoitavat lasta kotona keskimäärin siihen asti, kun lapsi on 1.5-vuotias ja kolmivuotiaan lapsen äideistä vain joka kolmas käy töissä. Tiedot vuodelta 2007 osoittavat, että pelkästään vanhempainrahasta jopa 92% maksettiin naisille.

Profeministimiehet ehdottaa perhevapaajärjestelmän kokonaisuudistusta niin sanotun Islannin mallin pohjalta. Islannissa kolmannes vanhempainvapaasta kuuluu äidille, kolmannes isälle ja viimeisen kolmanneksen käytöstä vanhemmat saavat päättää vapaasti. Islannissa mallista on hyvät kokemukset; heti muutoksen jälkeen 80 prosenttia isistä jäi vanhempainvapaalle ja nyt jo 90 prosenttia. Ennen uudistusta ainoastaan 0.3 prosenttia islantilaisisistä käytti mahdollisuuttaan vanhempainvapaaseen.

Isiä tukeva järjestelmä on Islannissa tuottanut hyviä tuloksia; syntyvyys on noussut selvästi ja isät viettävät enemmän aikaa lasten kanssa. Kun isät ovat kotona, suhde lapseen kehittyy tiiviimmäksi ja samalla edesautetaan äitien urakehitystä. Islannissa uudistuksen uskotaan myös edistäneen maan vauhdikasta talouskasvua, kun naisetkin ovat voineet aiempaa tiiviimmin osallistua työelämään.

Uusi järjestelmä koostuisi kolmesta jaksosta, joista yksi on äidille, yksi isälle ja yksi jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Vapaa voitaisiin pitää vähintään 2 kk pituisina kausina siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Vanhemmat voisivat pitää osan vapaistaan päällekkäin toisen vanhemman vapaan kanssa. Lisäksi isä voisi pitää 6-18 päivää vapaata lapsen syntymän yhteydessä ja äiti saman verran ennen lapsen syntymää. Terveydellisistä syistä äitiysvapaajakson alkamista voitaisiin aikaistaa. Vapaata voisi myös pitää päällekkäin vapaalla olevan vanhemman vaihtuessa. Vapaiden ajalta maksettaisiin vanhempainrahaa, joka on 80 % ansiotuloista.

Jos yhden jakson pituudeksi määriteltäisiin kuusi kuukautta takaisi uudistus äideille vähintään nykyisin voimassa olevan äitiys- ja vanhempainvapaan pituisen vapaajakson (6 + 3 = 9 kk), mikäli vanhemmat päättävät puolittaa jaettavissa olevan vapaakauden. Vanhempien niin halutessa äidin vapaa voisi olla myös selvästi nykyistä pidempi (6 + 6 = 12 kk), jos äiti käyttäisi jaettavissa olevan kauden kokonaan.

Uudistuksen myötä naisten ja miesten asema vanhempina työmarkkinoilla tasoittuisi. Koska vanhemmat voisivat hoitaa lasta ansiosidonnaisen vanhempainrahan turvin kotihoidon tuen sijaan kohenisi lapsiperheiden taloudellinen tilanne. Hoitovapaan ja kotihoidon tuen käyttö todennäköisesti vähenisi, koska lapsi voitaisiin hoitaa kotona 1.5-vuotiaaksi jo vanhempainvapaalla.

Kokemukset Suomesta ja muista pohjoismaista viittaavat siihen, että isät käyttävät yleisimmin niitä vapaita, jotka ovat heille nimetty. Lisäksi isät käyttävät vapaita jos perhe (lapsi) ne muuten menettäisi. Uudistus siis kannustaisi isiä käyttämään nykytilannetta selvästi pidempää 6 kuukauden vapaajaksoa. Isän puolen vuoden itsenäinen hoitojakso toimii vankkana perustana isän ja lapsen suhteen rakentumiselle.

Vanhempainvapaakauden pidentäminen on pienten lasten vanhempien eniten kannattama perhevapaiden uudistus. Perhevapaita ei ole pidennetty 20 vuoteen, lukuun ottamatta vuonna 2003 isille annettua kahta bonusvapaaviikkoa.

Uudistuksen myötä tulee huolehtia, että isille ja äideille tiedotetaan yhtälailla heidän oikeuksistaan vapaisiin. Samoin tulee tarkistaa, että vanhempien on yhtä helppo hakea vanhempainvapaata. Tulee myös harkita, onko uudessa järjestelmässä tarkoituksenmukaista sitoa vanhempainrahahakemus äidin jälkitarkastukseen.

Vanhempainvapaauudistus tulisi toteuttaa siten, että yksinhuoltajaisien ja –äitien perheissä on vastaava oikeus, vaikka toista vanhempaa ei ole jakamassa vanhempainvapaata. Lisäksi, vanhemmuuteen liitettävät oikeudet ja etuudet tulisi ulottaa yhdenvertaisesti koskemaan myös samaa sukupuolta olevien pariskuntien perheitä.

Varusmiesten ja siviilipalvelusmiesten isyyttä on myös tuettava ja saatettava heidät samaan asemaan työntekijöiden kanssa. Varusmiehillä ja siviilipalvelusmiehillä tulee esimerkiksi olla oikeus osallistua synnytysvalmennukseen, neuvolan isäryhmän tapaamisiin sekä olla läsnä synnytyksessä.

Vanhempainvapaan kokonaisuudistuksessa tulisi ottaa huomioon myös opiskelusta ja yrittäjyydestä johtuvat erityistarpeet.

YHTEENVETO:

  • Kolmijaksoinen järjestelmä. Yksi jakso äidille, yksi isälle ja yksi jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla.
  • Jakson pituus vähintään viisi kuukautta. Lyhyempi jakso heikentäisi järjestelmää suhteessa nykyiseen.
  • Jakso jaettavissa lyhyempiin kausiin. Mahdollisuus jakaa jakso osiin tuo enemmän joustoa lapsiperheiden järjestelyille. Kauden pituus tulisi kuitenkin olla vähintään kaksi kuukautta.
  • Osa vapaista pidettävissä päällekkäin toisen vanhemman vapaan kanssa. Tämä mahdollistaa siirtymäkauden vapaalla olevan vanhemman vaihtuessa tai esimerkiksi yhteisen perheloman.
  • Tiedotus ja hakuprosessi yhtenäistettävä. Nykyinen järjestelmä jättää isät osin pimentoon ja tekee hakemusprosessin heille vaikemmaksi kuin äideille.
  • Vaihtoehtoiset perhemallit otettava huomioon. Oikeudet ja etuudet tulee ulottaa yhdenvertaisesti koskemaan myös samaa sukupuolta olevien pariskuntien sekä yksinhuoltajaisien ja –äitien perheitä.
  • Etenkin isien elämäntilanteet otettava huomioon. Samat oikeudet ja etuudet tulee ulottaa koskemaan myös varusmiehiä, siviilipalvelusmiehiä, opiskelijoita ja yrittäjiä.

Lisää aiheesta hoitovapaat ja työelämä löytyy täältä.